Valmistuin viime elokuussa yliopistosta maisteriksi opiskeltuani kieliä (pääasiassa ruotsia) ja viestintää. Nautin opiskelustani kuuden vuoden ajan enkä koskaan lähtenyt vaihtoon ulkomaille, mikä oli vaivannut minua jo jonkin aikaa ja lisäksi minulla oli eksistentiaalinen kriisi.
Olin siis utelias kansainvälisistä peleistä ja työurista ja ilmoittauduin Facebook-ryhmään, joka on tarkoitettu suomalaisille, jotka etsivät töitä ulkomailta. En ollut rehellisesti sanottuna varma, mitä odotin, ennen kuin tulin ryhmään. Ulkomailla työskentely kuulosti minusta seikkailulta, uusien ihmisten tapaamiselta ja tutustumiselta eri kulttuureihin ja kieliin. Humanisti henkeen ja vereen, eikö? Rekrytoija, johon olin yhteydessä, teki koko prosessin ajan parhaansa saadakseen minut töihin, mitä en ollut kokenut hakiessani työtä Suomessa. Tunsin itseni ammattilaiseksi, jonka asiantuntemusta arvostetaan, mikä oli mahtavaa.
Saavuin tänne vain pari päivää ennen työni alkua ja olin niin innoissani! Muistan, kun kävelin töihin, luin työsopimukseni läpi ja tapasin joukon uusia ihmisiä: eri osastoilla työskenteleviä, koulutusryhmäni jäseniä, kouluttajiani ja niin edelleen. Kaikki olivat hyvin vieraanvaraisia ja mukavia, ja tunsin heti kansainvälisen tunnelman ja ilmapiirin.
Tällä hetkellä en voisi olla onnellisempi siitä, että muutin tänne. Kun olin asunut täällä alle kolme viikkoa, tunsin jo itseni kotoisaksi. Toki ilmasto ja monet muut asiat ovat aivan erilaisia kuin mihin olen tottunut. Suurin haaste tähän mennessä on ehkä ollut kuumuus ja sen käsitteleminen eri tilanteissa. Mutta se on yksi niistä asioista, jotka tekevät tästä niin jännittävää. Viihdyn hyvin töissä, löydän tieni kaupungissa pikkuhiljaa, ja uusien ihmisten tapaaminen on parasta. Jos harkitset muuttoa Välimeren maahan, neuvon sinua: tee se. Tutki asiaa, mutta älä epäröi, sillä voit saada siitä paljon irti. Ja jos viihdyt huonosti (mitä epäilen suuresti), voit aina palata takaisin.
Tähän mennessä olen oppinut paljon itsestäni ja muista ihmisistä, mikä on niin palkitsevaa. Suurimmat kokemukseni taitavat olla täällä vielä edessä!